Arjen
kiireissä pitkän työpäivän jälkeen ei aina kauheasti jaksa kehitellä uusia juttuja ruokapöytään, vaan
mennään niillä vanhoilla hyvillä resepteillä. Niin meillä on tehty nyt taas jo
aika pitkään, ja sen huomaa blogipäivitysten määrästä. Kovin montaa lähes samaa
reseptiä ei myöskään kehtaa blogata, paitsi aika ajoin muistuttamaan siitä mikä
on hyvää. Kuten maksapihvit paksun haudutetun (puna)sipulikerroksen alla tarjoiltuna
perunasoseen ja puolukkahillon kanssa. Jotta annoksen vihreän osan vaatimus
täyttyisi, leikkelin pinnalle hiukan persiljaa. Karvaiset laaduntarkkailijat
Söpö ja Höpö eivät suostuneet poistumaan keittiöstä ennen kuin saivat maistaa
palasen pinnalta kypsää ja sisältä hiukan roseeta maksapihviä...
trendikkyydestä viis, kunhan ruoka maistuu hyvältä ja tuoreiden raaka-aineiden oma maku on tunnistettavissa mausteidenkin alta
TÄSTÄ VOIT HAKEA RESEPTEJÄ AIHEPIIREITTÄIN
▼
tiistai 30. toukokuuta 2017
maanantai 29. toukokuuta 2017
Perinteinen uunilahna ja lahnan mäti
Lahna
oli lapsuuteni perusruokaa. Kun keväällä lahnan kutu alkoi, niin todella
isosilmäiset verkot antoivat kookkaita lahnoja, joita sitten vanhan kansan
tapaan suolattiin höyrytettäväksi perunoiden päällä, kypsennettiin uunissa ja savustettiin.
Perinteisen uunilahnan maun muisto sai minut ostamaan komean lahnan.
Tuplaespresso tilasi kalaruokaa, mutta hän taisi ajatella hieman erilaista
ateriaa. No, sitä saa mitä tilaa, tai ainakin sinne päin.
Ruotoisuus
on asia, joka usein tulee esiin, kun keskustellaan kotimaisen kalan,
erityisesti lahnan, käytöstä. Tottahan se on – lahnassa ON ruotoja, paljon ja
monipiikkisiä. Toisaalta kotimainen lahna maksaa 6-7 euroa kilolta ja
kotimainen kuhafilee 35-40 euroa kilolta, joten saa sitä kalaa mennä jonkin
verran hukkaankin ilman, että ruokalasku kasvaa.
Uunilahnaa
voi varioida, ja on varioitukin, esimerkiksi italialaiseen suuntaan tai
itämaiseen makumaailmaan. Minä laitoin lahnan perinteiseen tapaan, joka
tarkoittaa tapaa, jolla oma äitini sen valmisti. Äidin tai isoäidin resepti on
ainakin italialaisessa keittiössä se ainoa oikea tapa valmistaa ruokaa,
sanovatpa huippukokit tai muut asiantuntijat mitä tahansa. Siksipä tämä on se
oikea tapa valmistaa uunilahna.
Uunilahna
perinteiseen tapaan
2,3 kg lahna
perattuna ja suomustettuna
hienoa
merisuolaa
valkopippuria
korppujauhoja
voita
vettä
Mitä kookkaampi lahna, tuollainen uunipellin kokoinen, sitä helpompi on paikallistaa
siitä ruodot. Jos lahnassa on tallella mäti, joka on harmaata ja ei-herkullisen
näköistä, niin ota se kuitenkin talteen. Rumasta ankanpoikasesta nimittäin
tulee upeaa herkkua, jota ei kannata jättää käyttämättä. Pyyhi lahna kuivaksi
ja mausta sen vatsaontelo ja pinta hienolla merisuolalla. Jauha myös
valkopippuria myllystä lahnalle. Anna suolaantua ½ - 1 tunnin ajan. Vuoraa
uunivuoka tai pelti leivinpaperilla, laita ohuita voilastuja sille ja aseta
lahna niiden päälle. Ripottele lahnan päälle korppujauhoja ja vuole sen päälle
voilastuja.
Laita vuoka 180°C uuniin noin tunnin ajaksi. Tarkkaile
väriä ja nosta lämpöä lopussa 200°C :een 15 minuutiksi, jos kala kaipaa lisää
väriä. 20 minuutin kuluttua valele kalaa kiehautetulla vedellä, jossa on reilu
nokare voita mukana. Toista valelu 20 minuutin kuluttua vuoan pohjalla olevalla
nesteellä. Ota vuoka uunista, perkaa ruodot ja nauti lahna perunamuhennoksen ja
pannulla olevan voisulan kera.
Lahnan
mäti
Se on niin hyvää, että ei ehtinyt edes tämän postauksen
kuviin ennen kuin katosi parempiin suihin. Kuumenna kasarissa vettä, jossa on
mausteina laakerinlehti, karkeaa merisuolaa, mauste- ja valkopippureita
veitsellä murskattuna ja sipuli lohkottuna. Anna mausteiden kiehua pari-kolme
minuuttia ennen mädin lisäämistä. Rauhoita kiehunta ja keitä 10 minuuttia.
Nosta kasari levyltä ja anna mädin hautua vielä viitisen minuuttia. Kaada mäti
siivilään ja siirrä sopivaan astiaan mausteineen päivineen. Syö heti tai
jäähdytä jääkaapissa ja syö myöhemmin. Se ruma ankanpoikanen muuttuu ikävän
harmaasta raikkaan kellanoranssiksi ja maku on hyvä!
lauantai 27. toukokuuta 2017
Fasaania kahdella tavalla
Jotkut
viettävät vapaapäivänsä golfkentällä, jotkut ratsastamassa. Jotkut lähtevät
fillaroimaan, jotkut sulkeutuvat keittiöön askartelemaan uusia ruokareseptejä.
Harrastukset kullakin.
Harrastetaan
siis, sulkeudutaan keittiöön ja otetaan yksi fasaani. Mistä se otetaan onkin
sitten toinen juttu, varsinkin tähän aikaan vuodesta. Minä otin omani
Stockmannin pakastekaapista, jonne se oli tullut Iso-Britanniasta. Tämä ei ole
ihan kevään sesonkiruokaa, mutta loppusyksyllä on mahdollista saada tuoretta
kotimaista fasaaniakin, joten kannattaa kysellä kauppiailta ja tilata hyvissä
ajoin.
Fasaanin
liha on rasvatonta ja siksi siitä tulee usein kuivaa kypsennettäessä. Olemme jo
käyttäneet sous-vide –menetelmää ja nyt sain ajatuksen fasaanimakkarasta, johon
tulee mukaan rasvaista possua. Koivet päätimme confitoida ja keittää rangasta
fasaanille kastikkeen. Eipä todellakaan ollut kuivaa lihaa. Lisäksi lautasella on sellerisosetta sekä
punajuuri-viikuna-vuohenjuustosalaattia.
Fasaania
kahdella tavalla
1 fasaani
Irrota koivet, siivet ja rintalihat rangasta. Huuhtele
ranka ja pilko sitä hieman, jotta se mahtuu mukavasti kasariin.
Fasaaniliemi
1 fasaanin
ranka
1 pieni
porkkana
pätkä varsiselleriä
tai pala juuriselleriä
1 sipuli
lohkottuna (ei tarvitse kuoria)
5-6 mustapippuria
3-4 katajanmarjaa
1-2 laakerinlehteä
vettä
Ruskista ranka kasvisten ja mausteiden kanssa (ei
laakerinlehti) paistokasarissa ja lisää sitten vettä niin, että ranka peittyy.
Meillä vettä meni litran verran. Keitä lientä tunnin verran. Siivilöi liemi
talteen. Keitä kokoon noin puoleen.
Kastike
fasaanilientä
sen verran kuin sitä tuli
nokare voita ja sama määrä jauhoja. Voin ja
jauhojen määrä riippuu liemen määrästä. Tarkoitus on kevyesti suurustaa lientä.
2 rkl madeiraa
(madeiran määräkin on suhteessa liemen määrään)
suolaa
mustapippuria
myllystä
Sulata voi kattilassa ja kypsennä siinä jauhot. Lisää
liemi ja mausta se madeiralla, suolalla ja
pippurilla.
Fasaaninkoipiconfit
2 fasaanin
koipireittä
hienoa
merisuolaa
1 valkosipulin
kynsi paloiteltuna
mustapippuria
myllystä
1 laakerinlehti
50/50
oliiviöljyä ja rypsiöljyä, määrä riippuu uunivuoan koosta
Taputtele koivet kuiviksi. Laita koiville molemmin
puolin reilusti hienoa merisuolaa ja laita koivet uunivuoassa jääkaappiin
maustumaan. Minulla oli antaa aikaa niille n.3 tuntia ja sekin tuntui jo
riittävän. Jotkut laittavat mukaan myös muitakin mausteita ja antavat olla yön
yli. Jotenkin tuntuu turhalta. Sitäpaitsi – fasaanin makua ei saa liikaa
peittää. Huuhtele ja kuivaa koivet ja laita ne takaisin vuokaan. Mausta varoen
mustapippurilla ja laita vuokaan valkosipuli ja laakerinlehti. Kuumenna öljy
100°C ja kaada se vuokaan niin, että koivet peittyvät. Laita vuoka 100°C uuniin
ja anna muhia siellä noin 4 tunnin ajan. Tarkista, että koivet ovat koko ajan
peitossa. Ota vuoka uunista ja valuta koivista öljy pois.
Fasaanimakkara
n.200g eli yhden fasaanin rintalihat ja saman verran eli
n.200 g rasvaista
possunkylkeä kamara poistettuna
4 kokonaista
mustapippuria murskattuna
4 katajanmarjaa
murskattuna
muutama rosmariinin
lehti
1 tl hienoa
merisuolaa
1 sipuli
raastettuna + hiukan ruokaöljyä
2 rkl madeiraa
Kuullota sipuli öljyssä. Paloittele possu ja fasaani ja laita ne mausteiden
kanssa monitoimikoneeseen ja aja mieleiseesi karkeuteen massaksi. Laitoimme
massan pursotinpussiin ja pursotimme grillimakkaran kokoisia pötköjä pitkän
tuorekelmupalan päälle poikittain. Sitten tuorekelmu rullataan ja kierretään
päistä kuten karamelli, jolloin massa tiivistyy ja makkara saa muotonsa. Päät
kannattaa sitoa esimerkiksi keittiönarulla. Eräs kokki kertoi minulle
kiertävänsä lopuksi päälle vielä alumiinifolion. Tästä määrästä tuli kolme
makkaraa. Laita makkarat kiehuvaan veteen ja anna kiehua 10 minuuttia ja
jäähtyä kattilassa vielä toiset 10 minuuttia. Tähän asti makkarat voi tehdä
etukäteen ja laittaa jääkaappiin odottamaan tarjoilua. Tarjolle tuotaessa
kelmut poistetaan ja makkaroihin otetaan paistinpannulla kaunis pinta samalla
kun ne lämpenevät.