Kani ei ole jänis eikä jänis ole kani...

Kutsutko sinäkin broileria fasaaniksi? Nehän ovat kumpikin kanalintuja, broisku tai fasaani, joten mitä väliä. Menee varmaan ravintolassakin ihan täydestä? Asiakas tilaa fasaania ja saa broileria…  Ai ei vai? Ai että kaikkihan sen tietää, miten broileri kasvatetaan sisällä, sen liha on vaaleaa ja ihan eri makuistakin kuin villinä ja vapaana kasvanut fasaani, jonka (jopa tarhatun fasaanin) kauniin pähkinänruskeassa lihassa on selkeä riistan maku. Olisihan se nyt ihan hirveän hassua sanoa kokkaavansa fasaania, jos raaka-aine tosiasiassa on broileria? Aha?...

Tämä on jänis, tummalihainen riistaeläin, paino noin 2.7 kg

Mutta sitten jostain syystä lajituntemus loppuu. Yhdessä ja samassa reseptissä vuorottelevat usein parsa ja parsakaali, eikä niistä lopultakaan aina tiedä kumpaa oikeastaan käytetään, samoin kurpitsa (joku niistä monesta?) ja kesäkurpitsa, jotka käyttäytyvät kokatessa kumpikin ihan eri tavoin, kuvassa voi olla kesäkurpitsa, mutta reseptissä puhutaan kurpitsasta. Vaan sattuu sitä viisaammillekin, kun uuden Viini-lehden ruokaekstrassa kokataan maa-artisokkakeittoa ja palsternakkavanukasta, mutta jutun kuvituskuvissa on pelkkiä mustajuuria, kuorimattomina ja kuorittavina.  Ei tietoakaan mustajuurireseptistä, mutta sen sijaan samasta jutusta löytyy kylläkin punajuuri-ohrapadan ohje. Ehkä olisi pitänyt ottaa käyttöön iltapäivälehdistä tuttu taktiikka ja kirjoittaa kuvan alle: kuvan henkilöt kasvikset eivät liity tapaukseen reseptiin?

Ja jänis ja kani, joiden kokoero (ja ero myös kilohinnassa) on noin kolminkertainen ja joiden maussa on vähintään yhtä iso, jollei isompikin, ero kuin broilerilla ja fasaanilla, menevät aika monelta sekaisin.

Suomessa osataan ja tiedetään ”kaikki” eksoottistakin eksoottisimmista ruoka-aineista ja keskustellaan asiantuntevasti bingasialaisen bongabungkeiton maustesekoituksesta, mutta ei tunneta oman maan riistaeläimiä? Täällä osataan nimetä 358 eri koirarotua ja 49 eri kissarotua, mutta ei tiedetä mitä eroa on kanilla ja jäniksellä? Reseptin tekstin mukaan kokataan jänistä, mutta kuvassa leikkuulaudalla on vaalealihainen kaninraato. Se lienee ilouutinen kaikille ravintoloille. Ruokalistalla voi lukea jänis (=aitoa voimakasmakuista, tummalihaista riistaa), mutta todellisuudessa asiakkaalle voisikin tarjota ihan eri makuista ja reippaasti halvempaa kania (= tarhattua, vaaleaa ja mietoa, vähän kuin broileri). Ravintolan myyntikate kiittää, kun asiakas maksaa "jäniksestä".

Keittiössä olisi kuitenkin hyvä tietää, mitä eroa on kanilla ja jäniksellä. Niitä kun ei oikein kannata yrittää valmistaa ihan samoilla resepteillä, sillä vaikka ne kumpikin ovat jäniseläimiä, niiden perusmaku on täysin erilainen. Kuten broileri vs fasaani. Terveisiä myös sille Masterchef Australian kääntäjälle (jakso 31 / 6.10.2014), jonka mielestä vaalealihainen eläin, englanniksi ”rabbit”, on jänis. Ei muuten ole. ”Rabbit” on kani ja jänis on englanniksi ”hare”. (Yleisen kielitaidon lisäksi tällaisten erikoissanastojen kääntäjillä pitäisi olla riittävästi myös ruoka-alan ja raaka-aineiden tuntemusta. Aiempina kausina mm. eräs kääntäjä sinnikkäästi aina pastanteon yhteydessä käänsi sanan ”rest”, miten pastataikina laitetaan jääkaappiin jotta se nousisi  - ? -  kuten pullataikina? …uhh)  Mutta takaisin päivän aiheeseen.

Tämä blondi on kani kaupan paketissa, paino noin 1,3 kg

Kaniini eli kani päätyi Suomen luontoon kun jotkut ”eläinsuojelijat” ”vapauttivat” kesykaninsa joskus 1980-luvun lopulla jonnekin Arabianrannan – Kyläsaaren maisemiin. Ja kanithan tunnetusti lisääntyvät kuin … niin, kuin kanit, 3-5 poikuetta vuodessa ja 2-12 poikasta kerrallaan. Kani aikuistuu nopeasti ja lisääntyy tehokkaasti, jolloin parista otuksesta tuleekin varsin nopeasti iso lauma ja sellaisenaan varsinainen riesa. Kaniini on eräs maapallon haitallisimpia vieraslajeja, mutta onneksi se maistuu ihan hyvältä. Blogissamme on muutama kaniresepti, jotka löytyvät tunnisteella kani.

Metsäjäniksen lisäksi Suomessa elää alkuperäislajina myös toinen luonnonvarainen jäniseläin, peltojänis eli rusakko. Se on metsäjänistä suurempi, riistaisen tummalihainen kuten metsäjänis. Tummalihaiset ja voimakkaan makuiset metsäjänis ja rusakko valmistetaan yleensä samoilla resepteillä. Vaalealihaiselle, vain aavistuksen riistaiselle kanille sekä kanalle/broilerille voi käyttää samanlaisia reseptejä ilman että raaka-aineen oma maku tärveltyy. Jänisreseptit ovat tunnisteen jänis takana.
(Metsä)jänis ja kani(ini) ovat siis täysin eri eläimiä.

Wikipediassa              JÄNIS/METSÄJÄNIS (Lepus timidus)

                                  RUSAKKO (Lepus europaeus)

                                  KANI (Oryctolagus cuniculus)

                                  Hare vs rabbit

Vieraskielisten reseptien käännösvirheiden välttämiseksi tässä myös pieni jäniseläinsanasto: 

suomeksi                    jänis           kani(ini) 
ruotsiksi                      hare           kanin
englanniksi                  hare           rabbit
ranskaksi                     lièvre         lapin
italiaksi                       lepre          coniglio
espanjaksi                   liebre         conejo
portugaliksi                 lebre          coelho
saksaksi                      hase           kaninchen
hollanniksi                   haas           konijn
viroksi                         jänes          küülik

Tänään siis murinaa ja huomenna sitten niitä jänisreseptejä oikealle jänikselle.