Ajatuksia mämmistä ja varaslähtö pääsiäiseen: mämmipannacotta

Lähikaupan kylmäkaappiin oli ilmestynyt mämmiä.  Pääsiäiseen on pari viikkoa aikaa, joten tässä ehtii vielä hyvin kokeilla erilaisia mämmijälkiruokareseptejä. Samalla piti testata pari mämmipikariuutuutta, joista valmistaja on ilmeisesti yrittänyt tehdä perusmämmiä helpommin lähestyttäviä välipala-annoksia. 

Vanilja-kerrosmämmi oli ihan ok, vaikka pakastus-sulatus -prosessi olikin vaikuttanut harvinaisen epäedullisesti annoksen ulkonäköön ja rakenteeseen. Kelvollinen korvaaja perusmämmi-sokeri-kerma -yhdistelmälle. 

Kinuski- kaakao-kerrosmämmi olisi sen sijaan meidän mielestämme kaivannut joko reseptin parantelua tai sitten rohkeutta jättää se kokonaan tekemättä. Heikko esitys jonkinlaiseksi välipalavanukkaaksi. Ei tarvitse ostaa toista kertaa.

Joitain vuosia sitten ehdotin Kymppi-mämmille, että heidän pitäisi alkaa valmistaa mämmiä vientiin. Pieniä vanukaskippoja, joissa on mämmin päällä valmiiksi ohut kerros sokeria sekä (kesto)kermavaahtopursotus. Ihan siis perusmämmiä perinteisine lisäkkeineen. Samanlaisia annoksia kuin suklaavanukkaat tai riisipuurovälipalat. Sain vastaukseksi, ettei heillä ole resursseja tällaiseen eikä oikein uskoakaan siihen, että mämmi voisi menestyä maailmalla. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että ”Malta”-energiajuoman makuinen välipala-annos ”Mammi energy” olisi loistava vientiartikkeli ainakin (aluksi) Karibialle ja Lähi-Itään, jossa tällainen maku on entuudestaan tuttu ja hyvinkin suosittu. Idean alkuperäisenä esittäjänä varaan joka tapauksessa oikeuden provisioon myyntituotoista, mikäli mämmin maailmanvalloitus jonain päivänä toteutuu.

Mämmiin kiteytyy suomalaisten huono itsetunto.

Suomalainen ei varmaan koskaan lakkaa hihitellen kertomasta ulkomaiselle vieraalle sitä aataminaikuista juttua, miten *hihihihihi*  mämmi muistuttaa *hihihihihi*  jotain *hihihihihihi* ruoansulatuskanavan toisesta päästä *hihihihi*  tulevaa *hihihihihihihihihi* eritettä…  Varmaan olutkin sitten muistuttaa sitä toista eritettä, joten ei sitäkään kannatane kaataa juomaksi lasiin ettei tule vääränlaisia assosiaatioita? 

Vaikka mämmin sesonki onkin vain alkuvuodesta pääsiäiseen, sen maun ei luulisi olevan suomalaisen suuhun kovin oudon ottaen huomioon, että kaikki kuitenkin hehkuttavat saaristolaisleipää, jonka pääasiallinen maku tulee ihan niistä samoista ruismaltaista mitä mämmissäkin käytetään. Ääliömäiseltä kuulostavan hihittelyn sijaan meidän pitäisi olla ylpeitä näin hienosta ja todella alkuperäisestä suomalaisesta perinneruoasta. Vähän hävettää että kun suomalaiset eivät sitä itse huomanneet, niin tunisialaisen kokin, Ahmed Ladarsin, piti kirjoittaa meille suomalaisille mämmikeittokirja ja osoittaa mämmin monikäyttöisyys joko sellaisenaan tarjottavaksi tai uusien upeiden ruokien raaka-aineeksi. Ei kaikkien tarvitse Juha Miedon tavoin syödä mämmiä liki 50 tuokkosellista pääsiäisen mittaan (ja säästää muutama rove vielä juhannukseksi), mutta jotenkin tämän ruoan alennustila kaipaisi korjausta. Aloitetaan mämmipannacotalla.

Mämmipannacotta

(kuudelle)

1 dl kuohukermaa

1,5 dl maitoa

1,5 dl tuorepuristettua appelsiinimehua

2 rkl sokeria

100 g mämmiä

2 liivatelehteä (= 4 g)

kermavaahtoa

hedelmäraekaramelleja

Laita kattilaan kerma, maito, appelsiinimehu, sokeri sekä mämmi, vatkaa hyvin sekaisin ja kuumenna kiehumispisteeseen. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 minuutin ajan ja sulata ne kuumaan pannacottaseokseen koko ajan hyvin sekoittaen. Jaa seos kuuteen annosvuokaan tai lasiin ja laita jääkaappiin jähmettymään vähintään kolmen tunnin ajaksi, mielellään vielä pidemmäksikin aikaa.

Koristele annokset tarjottaessa kermavaahdolla ja hedelmäraekaramelleilla.