epätrendikäs ruokablogi: Illallinen pitkän kaavan mukaan osa 3

Ajelimme Joensuun suuntaan kuin paremmatkin keitraajat, auto täynnä ruokaa, tuoretta ja pakastettua, valmista tai vasta paikan päällä valmistettavaa, kertakäyttöastioita ja muuta tarpeellista. Onneksi kylätalon keittiö oli vasta remontoitu ja sinne oli rakennettu valtava kylmiö. Ilman sitä oltaisiinkin oltu enemmän kuin pulassa. Pari päivää aikaa h-hetkeen.

J&J muuttivat kylätalon salin päivällissaliksi. Nyt oli hyvälle somistusammattilaiselle käyttöä. Paperipöytäliinarullasta saatiin paitsi pöytäliinat, myös riittävästi materiaalia piilottamaan salin perällä oleva sekainen näyttämö. Pöydät ja tuolit järjestettiin pitkäksi juhlapöydäksi. Martin metsiköstä poimitut sammalet, mustikan- ja puolukanvarvut yhdessä kukkakaupan gladiolusten kanssa muuttuivat upeiksi pöytäkoristeiksi ja kun kattaus katelautasineen oli valmis, lopputulos oli suorastaan mykistävä.

Enää ei puuttunut kuin ruoka, toisin sanoen Tuplaespresso sukelsi keittiöön ja ryhtyi hommiin. Perjantaina vielä vaikutti siltä että aikaa on runsaasti, mutta sunnuntai-ilta on käsillä ennen kuin huomaakaan. Martti oli koko viikonlopun hommissa sunnuntai-iltaan asti, mutta hän oli jo auttanut valmistamalla karjalanpiirakat pakastimeen. Sovimme M:n kanssa, että hän hoitaa Martin talolla muita hommia, kuten meidän sen päivän ruoan, jäniksen keittämisen mausteliemessä sekä kateenkorvien esikypsennyksen ja minä kilautan kännykällä jos tulee jotain asiaa tai puuttuu tarvikkeita. Vaan kun ollaan keskellä korpea, kännykässä ei ollutkaan riittävästi kenttää. Hupsista. Edes tekstiviesti ei suostunut lähtemään eteenpäin. Piti siis odottaa että M käy tuomassa keittämänsä pupun ja kateenkorvat, mutta olipahan ainakin täysi työskentelyrauha.

Alkuruokien kanssa meni todella paljon aikaa, mutta kyllä niistä tulikin näyttäviä. Pääruoan ja muiden kanssa ei enää tässä vaiheessa ollut läheskään niin paljoa askartelemista. Miniblinit paistetaan aamulla ja viimeistellään juuri ennen tarjoilua. Sitten pitää sunnuntaina vielä ehtiä Martin talolla pipertämään hirvicarpaccioleipäset. Erkki lupasi käydä metsässä poimimassa tuoreet metsämarjat jälkiruokaan ja toimittaa ne kylätalolle.